Virpomisen ja sukkasunnuntain väliin mahtuu paljon pääsiäisperinteitä
Kristillisistä juhlista vanhinta, pääsiäistä on vietetty lähes 2000 vuotta. Pääsiäisenä suomalaiset kylvävät rairuohoa, suklaamunat maistuvat, pöytä koristellaan narsissein ja mämmi maistuu.
Pääsiäiseen liittyy Suomessa sellaisia tapoja, joissa kristilliset ainekset, muinaiset kevätriitit ja kansanuskomukset kietoutuvat toisiinsa.
Pääsiäistä edeltävän viikon päivät ovat perinteen mukaan palmusunnuntai, malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai ja sukkasunnuntai.
Palmusunnuntaina virvottiin, maanantaina koottiin tanhualta malkapuita, tiistain vuoltiin sytyketikkuja pääsiäistulille, keskiviikkona ripustettiin kellot lehmien kaulaan, torstaina ajettiin paha eli kiira kartanolta metsään, perjantaina istuttiin pirtissä ja vältettiin vierailuja, lauantaina värjättiin talven aikana kehrätyt langat.
Ja sukkasunnuntaina oltiin hiljaa, sukkasillaan.
Suomen kielessä sana pääsiäinen on yli 700 vuotta vanha. Pääsiäinen tarkoittaa pääsemistä pois jostakin. Monet elävät ennen pääsiäistä vaatimattomasti, syövät vähemmän, rajoittavat television katselua ja netissä surfailua, kieltäytyvät jostakin ruuista kokonaan ja pyrkivät muutoinkin rauhoittamaan elämänmenoa. Tämä paastoksi kutsuttu ajanjakso päättyy pääsiäiseen. Päästään taas nauttimaan kaikista elämän herkuista.
Suosituin pääsiäiskoriste on kananmuna
Pääsiäisessä näkyy kevään ajalle ominainen elämän ja kuoleman taistelu, joka päättyy uuden alkuun. Pääsiäiskoristeissa on saanut sijansa sellaiset, mitkä saavat ihmisen hämmästelemään elämän ihmettä. Pienen siemenen muuntumista vihreäksi ruohoksi voi vain ihmetellä. Rairuohon kasvatus on uudehko pääsiäistapa. Se on yleistynyt Suomessa vasta sotien jälkeen.
Kananmuna on kirkon alkuajoista lähtien ollut iankaikkisen elämän vertauskuva.
Päältä muna on kuollut, mutta sisältä murtautuu elämä. Euroopassa pääsiäismuniin liittyvät tavat ja leikit on tunnettu jo vuosisatojen ajan. Suomeen perinteet kulkeutuivat ortodoksien mukana ensiksi Etelä-Karjalaan. Munia värjättiin, siunattiin, piilotettiin ja annettiin lahjaksi. Nykyisin suosituin kananmuna pääsiäisenä taitaa olla suklainen.
Aurinko tanssii pääsiäisaamuna
Pääsiäistiput ovat iloisia uuden elämän vertauskuvia. Pääsiäisruohon koristeena ne kertovat kasvusta. Pääsiäispupuja on monissa kulttuureissa pidetty hedelmällisyyden vertauskuvana.
Pääsiäispöydän koristeita ovat pajunkissat ja koivunoksat, jotka maljakossa alkavat pian työntää hiirenkorvaa. Narsissit edustavat nekin kevään kasvuvoimaa ja kertovat miten kaikki uusi puhkeaa esiin usein yllättävästi. Toivoa ja elämää on myös siellä, missä sitä ei välttämättä huomaa. Vanha uskomus kertoo, että aurinko tanssii noustessaan toisena pääsiäisaamuna. Hyvän vuodentulon merkiksi riittää, että aurinko nousee pääsiäisaamuna kirkkaalta taivaalta.
Lähde: Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto 2002
Orimattilan sanomat 1.4.2010
Kristillisistä juhlista vanhinta, pääsiäistä on vietetty lähes 2000 vuotta. Pääsiäisenä suomalaiset kylvävät rairuohoa, suklaamunat maistuvat, pöytä koristellaan narsissein ja mämmi maistuu.
Pääsiäiseen liittyy Suomessa sellaisia tapoja, joissa kristilliset ainekset, muinaiset kevätriitit ja kansanuskomukset kietoutuvat toisiinsa.
Pääsiäistä edeltävän viikon päivät ovat perinteen mukaan palmusunnuntai, malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, lankalauantai ja sukkasunnuntai.
Palmusunnuntaina virvottiin, maanantaina koottiin tanhualta malkapuita, tiistain vuoltiin sytyketikkuja pääsiäistulille, keskiviikkona ripustettiin kellot lehmien kaulaan, torstaina ajettiin paha eli kiira kartanolta metsään, perjantaina istuttiin pirtissä ja vältettiin vierailuja, lauantaina värjättiin talven aikana kehrätyt langat.
Ja sukkasunnuntaina oltiin hiljaa, sukkasillaan.
Suomen kielessä sana pääsiäinen on yli 700 vuotta vanha. Pääsiäinen tarkoittaa pääsemistä pois jostakin. Monet elävät ennen pääsiäistä vaatimattomasti, syövät vähemmän, rajoittavat television katselua ja netissä surfailua, kieltäytyvät jostakin ruuista kokonaan ja pyrkivät muutoinkin rauhoittamaan elämänmenoa. Tämä paastoksi kutsuttu ajanjakso päättyy pääsiäiseen. Päästään taas nauttimaan kaikista elämän herkuista.
Suosituin pääsiäiskoriste on kananmuna
Pääsiäisessä näkyy kevään ajalle ominainen elämän ja kuoleman taistelu, joka päättyy uuden alkuun. Pääsiäiskoristeissa on saanut sijansa sellaiset, mitkä saavat ihmisen hämmästelemään elämän ihmettä. Pienen siemenen muuntumista vihreäksi ruohoksi voi vain ihmetellä. Rairuohon kasvatus on uudehko pääsiäistapa. Se on yleistynyt Suomessa vasta sotien jälkeen.
Kananmuna on kirkon alkuajoista lähtien ollut iankaikkisen elämän vertauskuva.
Päältä muna on kuollut, mutta sisältä murtautuu elämä. Euroopassa pääsiäismuniin liittyvät tavat ja leikit on tunnettu jo vuosisatojen ajan. Suomeen perinteet kulkeutuivat ortodoksien mukana ensiksi Etelä-Karjalaan. Munia värjättiin, siunattiin, piilotettiin ja annettiin lahjaksi. Nykyisin suosituin kananmuna pääsiäisenä taitaa olla suklainen.
Aurinko tanssii pääsiäisaamuna
Pääsiäistiput ovat iloisia uuden elämän vertauskuvia. Pääsiäisruohon koristeena ne kertovat kasvusta. Pääsiäispupuja on monissa kulttuureissa pidetty hedelmällisyyden vertauskuvana.
Pääsiäispöydän koristeita ovat pajunkissat ja koivunoksat, jotka maljakossa alkavat pian työntää hiirenkorvaa. Narsissit edustavat nekin kevään kasvuvoimaa ja kertovat miten kaikki uusi puhkeaa esiin usein yllättävästi. Toivoa ja elämää on myös siellä, missä sitä ei välttämättä huomaa. Vanha uskomus kertoo, että aurinko tanssii noustessaan toisena pääsiäisaamuna. Hyvän vuodentulon merkiksi riittää, että aurinko nousee pääsiäisaamuna kirkkaalta taivaalta.
Lähde: Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto 2002
Orimattilan sanomat 1.4.2010
Ajankohtaista
Lue lisää...
- - - - -
Lisää